sää

イングリア語

語源

バルト・フィン祖語 *sää

同系語

発音

(ルーガ川下流部) IPA^(?): /ˈsæː/, [ˈs̠æː]

(ソイキンスキー半島) IPA^(?): /ˈsæː/, [ˈʃæː]

押韻: -æː

分綴: sää

名詞

sää

(気象) 嵐（あらし）。
類義語: tormi
(廃語) ilmaの類義語。

格変化

sää の格変化 (maa型8, no gradation)
	単数	複数
主格	sää	säät
属格	sään	säijen
分格	säätä	säitä
入格	säähä	säihe
内格	sääs	säis
出格	sääst	säist
向格	säälle	säille
接格	sääl	säil
奪格	säält	säilt
変格	sääks	säiks
様格	säännä, sään	säinnä, säin
転換格¹⁾	säänt	säint
¹⁾ 廃用。 ^) 対格は単数属格または複数主格に対応する。 ^) 共格は-ka* または -kä を属格に付加することで形成される。

派生語

ヴォート語

語源

バルト・フィン祖語 *sää

発音

(Luutsa, Liivtšülä) IPA^(?): /ˈsæː/, [ˈsʲæː]
押韻: -æː
分綴: sää

名詞

sää

(気象) 嵐（あらし）。雨天。
(気象, 方言) 天気。
類義語: ilmõ

格変化

sää の格変化(type I/maa, 母音交替なし)
	単数	複数
主格	sää	sääd
属格	sää	säije
分格	sääte	säite
入格	sähhä, sähääse	säise
内格	sääz	säiz
出格	säässe	säisse
向格	sääle	säile
接格	säälle	säille
奪格	säälte	säilte
共格	säässi	säissi
^) 対格は属格(単数)又は主格(複数)に相当する。 ^) 到格は接尾辞 -ssaaをshort 入格 (sg) 又は属格に付けることで作られる。 ^*) 共格は接尾辞 -ka* を属格に付けることで作られる。

低地ドイツ語

動詞

sää

seggen の第一人称単数過去。

フィンランド語

発音

IPA^(?): /ˈsæː/, [ˈs̠æː]
押韻: æː
分綴: sää

語源1

バルト・フィン祖語 *sää < フィンウゴル祖語 *säŋe

名詞

sää

(気象) 天気。
類義語: ilma

hyvällä säällä ― 天気の良い日に

huonolla säällä ― 天気の悪い日に

tuulinen sää ― 風の強い天気

格変化

sää (Kotus型 18/maa 子音階梯交替なし)
		単数	複数
主格		sää	säät
対格	主格	sää	säät
対格	対格	sään	säät
属格		sään	säiden säitten
分格		säätä	säitä
内格		säässä	säissä
出格		säästä	säistä
入格		säähän	säihin
接格		säällä	säillä
奪格		säältä	säiltä
向格		säälle	säille
様格		säänä	säinä
変格		sääksi	säiksi
欠格		säättä	säittä
具格		—	säin
共格		以下の所有形を参照。

sää (Kotus型 18/maa 子音階梯交替なし) の所有形

一人称単数所有形
		単数	複数
主格		sääni	sääni
対格	主格	sääni	sääni
対格	対格	sääni	sääni
属格		sääni	säideni säitteni
分格		säätäni	säitäni
内格		säässäni	säissäni
出格		säästäni	säistäni
入格		säähäni	säihini
接格		säälläni	säilläni
奪格		säältäni	säiltäni
向格		säälleni	säilleni
様格		säänäni	säinäni
変格		sääkseni	säikseni
欠格		säättäni	säittäni
具格		—	—
共格		—	säineni

二人称単数所有形
		単数	複数
主格		sääsi	sääsi
対格	主格	sääsi	sääsi
対格	対格	sääsi	sääsi
属格		sääsi	säidesi säittesi
分格		säätäsi	säitäsi
内格		säässäsi	säissäsi
出格		säästäsi	säistäsi
入格		säähäsi	säihisi
接格		säälläsi	säilläsi
奪格		säältäsi	säiltäsi
向格		säällesi	säillesi
様格		säänäsi	säinäsi
変格		sääksesi	säiksesi
欠格		säättäsi	säittäsi
具格		—	—
共格		—	säinesi

一人称複数所有形
		単数	複数
主格		säämme	säämme
対格	主格	säämme	säämme
対格	対格	säämme	säämme
属格		säämme	säidemme säittemme
分格		säätämme	säitämme
内格		säässämme	säissämme
出格		säästämme	säistämme
入格		säähämme	säihimme
接格		säällämme	säillämme
奪格		säältämme	säiltämme
向格		säällemme	säillemme
様格		säänämme	säinämme
変格		sääksemme	säiksemme
欠格		säättämme	säittämme
具格		—	—
共格		—	säinemme

二人称複数所有形
		単数	複数
主格		säänne	säänne
対格	主格	säänne	säänne
対格	対格	säänne	säänne
属格		säänne	säidenne säittenne
分格		säätänne	säitänne
内格		säässänne	säissänne
出格		säästänne	säistänne
入格		säähänne	säihinne
接格		säällänne	säillänne
奪格		säältänne	säiltänne
向格		säällenne	säillenne
様格		säänänne	säinänne
変格		sääksenne	säiksenne
欠格		säättänne	säittänne
具格		—	—
共格		—	säinenne

三人称所有形
		単数	複数
主格		säänsä	säänsä
対格	主格	säänsä	säänsä
対格	対格	säänsä	säänsä
属格		säänsä	säidensä säittensä
分格		säätään säätänsä	säitään säitänsä
内格		säässään säässänsä	säissään säissänsä
出格		säästään säästänsä	säistään säistänsä
入格		säähänsä	säihinsä
接格		säällään säällänsä	säillään säillänsä
奪格		säältään säältänsä	säiltään säiltänsä
向格		säälleen säällensä	säilleen säillensä
様格		säänään säänänsä	säinään säinänsä
変格		sääkseen sääksensä	säikseen säiksensä
欠格		säättään säättänsä	säittään säittänsä
具格		—	—
共格		—	säineen säinensä

参照

ilmasto

語源2

sä, sinä を参照。sinä の発音の短縮によりもたらされた

代名詞

sää

(方言) 君、お前、汝、そなた、貴様、あなた。
類義語: sinä

Mitä sää teet? ― 君は何をしているんだ？

格変化

sää (不規則) の格変化

	単数	複数
主格	sää	–
属格	sun	–
分格	sua	–
対格	sut sun	–
内格	sussa	–
出格	susta	–
入格	suhun	–
接格	sulla	–
奪格	sulta	–
向格	sulle	–
様格	suna	–
変格	suksi	–
具格	–	–
欠格	sutta	–
共格	–	–

語源3

バルト・フィン祖語 *sää < フィンウゴル祖語 *säŋä, *śäŋe

同系語

名詞

sää

(廃語) 繊維。

派生語